On houkuttelevaa julkaista sama sisältö Facebookiin ja Instagramiin yhdellä napinpainalluksella. Nopeaa, tehokasta ja näennäisesti järkevää – miksi nähdä vaivaa kahden eri version tekemiseen, kun yhdellä julkaisulla tavoittaa molemmat kanavat?
Silti kuulemme usein virkkeen:
”Meillä on kyllä enemmän ja sitoutuneempia seuraajia Facebookissa/Instagramissa.”
Ja usein tämä toteamus jää ilmaan ilman sen suurempaa pohdintaa. Mutta entä jos tämä johtuukin siitä, että sisältö ei ole kohdistettu oikein?
Facebookin ja Instagramin käyttäjäryhmät, käyttötavat ja sisällön kulutustavat eroavat toisistaan paljon – siksi myös kanavilla julkaistun sisällön tulisi olla erilaista.
Eri kanavat, eri yleisöt
Facebook ja Instagram eivät ole sama asia, eivätkä niiden käyttäjätkään ole samanlaisia. Vaikka molemmat ovat Metan omistamia alustoja, käyttäjäprofiilit, käyttötavat ja sisällön kulutustavat eroavat merkittävästi. Facebookissa viestintä on usein keskustelevaa, linkkivetoista ja yhteisöpainotteista. Instagram puolestaan on visuaalinen, nopeatahtinen ja tarinankerrontaan keskittyvä.
Se, mikä puhuttelee Facebookin käyttäjää – esimerkiksi informatiivinen ja selittävä postaus – ei välttämättä herätä Instagramin selaajassa mitään tunteita. Ja toisaalta Instagramissa toimiva kevyt ja visuaalinen sisältö voi jäädä Facebookissa vaisuksi, jos se ei tarjoa tarpeeksi tarttumapintaa keskustelulle tai jakamiselle.
Kun julkaiset identtisen sisällön molempiin kanaviin, et välttämättä puhuttele yleisöäsi tavalla, jota he odottavat. Lopputuloksena sitoutuminen jää monesti laimeaksi – ei siis siksi, että sisältö välttämättä olisi huonoa, vaan koska se ei ole kohdennettua.
On myös ihan OK olla vain yhdessä somekanavassa, jos myös tavoittelemasi kohderyhmä on siellä. Jos kohderyhmäsi on 20–25-vuotiaat kosmetiikasta kiinnostuneet naiset, et välttämättä tarvitse Facebookia lainkaan.
Somestrategia avuksi
Sisältö- ja somestrategian ei tarvitse olla monimutkainen, mutta sen tulee olla tarkoituksenmukainen. Somestrategia auttaa miettimään kanavakohtaisesti, mitä julkaistaan Facebookissa, mitä Instagramissa, kuka on kohderyhmää , millainen sävy toimii missäkin ja milloin yleisö on todennäköisesti aktiivisimmillaan. Kun huomioit eri kanavien erityispiirteet, viestisi ei vain näy vaan se myös vaikuttaa. Kun strategia tukee sekä tavoitteita että yleisön tarpeita, some alkaa toimia aidosti tehokkaana viestintäkanavana – ei vain julkaisualustana.
Facebookin yleisö:
- Keski-ikäinen ja vanhempi käyttäjäkunta on edelleen vahvasti aktiivinen.
- Monille Facebook on paikka, jossa seurataan ajankohtaisia asioita sekä perheen ja sukulaisten kuulumisia, osallistutaan tapahtumiin, luetaan pidempiä julkaisuja ja keskustellaan eri harraste- ja vapaa-ajan ryhmissä.
- Yhteisöllinen näkökulma korostuu: ihmiset liittyvät ryhmiin, seuraavat paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä sekä jakavat tietoa ja suosituksia.
- Linkit, artikkelit ja keskustelua herättävät julkaisut saavat usein hyvää näkyvyyttä ja reaktioita.
Instagramin yleisö:
- Käyttäjäkunta on keskimäärin nuorempaa – erityisesti 18–35-vuotiaat ovat aktiivisimpia.
- Alusta on ensisijaisesti visuaalinen: kuvat, videot ja esteettisyys ovat isossa roolissa.
- Sisältöä kulutetaan nopeasti, ja sitoutuminen syntyy tunnepitoisesta, visuaalisesti vetoavasta viestinnästä.
- Tarinat, arjen hetket, kulissien takaiset näkymät ja inspiroiva estetiikka toimivat hyvin.
- Kommentointi ei ole yhtä aktiivista kuin Facebookissa. Reaktiot syntyvät tykkäyksistä, tallennuksista, jaetusta sisällöstä ja tarroista (esim. äänestys tai kysymysboksi).
Psst! Lataa Brunon ilmainen somestrategiapohja helpottamaan somestrategian laatimista!
Tästä lataamaan
